Sm-altaan reunalta!

Hmmm…veli venäläisellä näyttäisi olevan fysiikka aikalailla yhtäläinen Mikon kanssa pituudesta ja räpyläjaloista lähtien :D.

Huh ja vielä kerran huh! Olenkohan mä oikeesti koskaan ollut niin kaikkeni antaneessa tilassa kuin juuri nyt? Ehkä olen, mutta juuri nyt tuntuu siltä kuin asiat vain vyöryisivät toistensa päälle minun jäädessä totaalisen liiskaksi niiden alle. Ei oikein ehdi reagoida kunnolla mihinkään kun vuorokauden tunnit täyttyvät yli äyräiden ja tuntuu, että tekemättömien asioiden lista vain kasvaa. Toivottavasti tätä sumaa saadaan purettua viimeistään ensi viikoksi sillä silloin pitäisi jo alkaa pakkaushommiin 31.3 koittavaa LOMAreissua varten. ”Well deserved” on mieto ilmaisu ja loman paikka on juuri oikeassa kohdassa :)!

Pieni pikakelaus lienee paikoillaan. Pääsimme suhteellisen hyvälle mallille viime viikon aikana Hypoxi Kotkan omistajanvaihdos puuhissa painaessamme aamusta iltaan lasten hoidon lomassa hommia. Siihen on kuulunut studion käytännön asioita sekä paljon paperityötä. Viime viikon perjantaina kiireisen viikon jälkeen pakattiin lapsille hoitokamat ja itselle omat kassit reissun päälle. Startattiin lauantai aamuna kuudelta kohti Lappeenrantaa lasten jäädessä Mikon siskon ja äidin hoiviin. Ajettiin suoraan uimahallille jossa oltiin aamusta iltaan Mikon uidessa viesti, sekä perhos- ja rintauinnissa. Mikko oli tyytyväinen parantamiinsa aikoihin lauantaina. Sitten hotellille ja syömään, tämän jälkeen pää hotellin tyynyyn hyvissä ajoin. Ei nukuttu yöllä kumpikaan sillä stressattiin seuraavaa päivää niin kovin. Mikolla oli siis lyhyen radan masters SM-kisat ja oma päämatka eli 50m vapaauinti sunnuntaina.

Mikko meni ja Mikko voitti kaikki paikalla olleet suomalaiset. Niin, eikö SM:ssä luonnollisesti ole vain suomalaisia? Ei ole. Nämä kisat olivat avoimet ja veli venäläinen kauhoi Suomen mestariksi ylivoimaisella ajalla johon kukaan suomalaisista ei yltänyt edes lähelle. Avoimista SM:stä voidaan olla montaa mieltä, itse olen sitä mieltä että valtakunnalliset kisat omana ja eri maiden huiput omana. Taannoin tapana oli, että avoimiin SM-kisoihin sai osallistua myös muun maan kansalaisena ja itselleen sai uinnista ajan. Mitali ojennettiin kuitenkin nopeimmalle suomalaiselle. Tänä päivänä avoimiin SM-kisoihin voi tulla mukaan kuka vain ja viedä voitokkaalla uinnilla kultamitalin suomalaisen nenän edestä. Aika tylsää vaikka tiedossa olisikin avoimet kisat sillä mun mielestä eri maiden huippujen kisat pitäisi olla erikseen. Vai mitä mieltä sinä olet moisesta järjestelystä? 

No, mutta Mikko oli paikalla olleista suomalaisista nopein ja ui mahtavan uinnin. Kyllä se nyt vain täytyy uskoa, että viime syksyn pitkän radan SM-kulta ei ollut sattumaa vaan mulla on kainalossa Suomen nopein aviomies 😀. Nopein ainakin Suomen kansalaisista omassa lajissaan. Onhan se nyt aika siistiä ja kyllä mä oon tuosta mun tyypistä jälleen aika ylpeä. Sprinttimatkoilla ei koetella pelkästään kovaa kuntoa vaan jokaisen hienosäädön pitää olla kohdillaan. Altaassa kisataan sekuntin sadasosista nopeilla matkoilla ja homma vaatii ääretöntä aivotyöskentelyä. Tämän rallin (pienet lapset, vuorotyöt sekä oman yhtiön pyörittäminen) keskellä ei voi kuin ihmetellä mistä tuo mies repii tarvittavan keskittymiskykynsä treeneissä ja kisapäivinä. Ehkä se on se tieto siitä, että koko perhe on harrastuksen takana vaikka välillä treenimäärät ottaisivatkin hetkellisesti aivoon. Backuppia nimittäin tällaisen sirkuksen keskellä tarvitaan määrätietoiseen kilpaurheiluun. Jos toinen osapuoli ei olisi yhtämieltä asetetun tavoitteen tärkeydestä ei kilpaurheilusta tällaisen paletin kanssa tulisi mitään. Ajatuksia kilpaurheilun yhdistämisestä perhe-elämään löydät tästä aikaisemmasta postauksesta:

2 PIENTÄ LASTA JA SUOMEN MESTARUUS URHEILUSSA. MAHDOTON YHTÄLÖ?

sekä ajatuksia kilpaurheilusta yleensä löydät postauksesta:

TUOKO MENESTYS ONNEN?

Kesällä suunnataankin sitten hieman suurempiin kisoihin sillä silloin koittaa MM-kisat Budapestissä. Tuonne suuntaamme suuremmalla jengillä ja nautimme mielettömistä puitteista jotka Budapestin MM-kisaallas kisailijoille tarjoaa :)!

Ainiin ja arvatkaapa mitä? Tämä mimmi on ollut töissä alkuviikon ja jatkaa samaa tahtia vielä tämän viikon loppuun. Toimin studiovastaavamme lomatuuraajana ennen omaa lomaamme ja hoidan koko palettia tällä hetkellä studiotyöskentelyn sekä taustahommien osalta. Tämä alkuviikko on siis ollut aivan mahdoton pitkien työpäivien ja kotona odottavien taustahommien tiimoilta joten täällä on ollut nyt sitten tooooodella hiljaista :(. Tuleva työrytmini studiotyöskentelyssä tulee olemaan luokkaa pari päivää viikossa jotta aikaa jäisi myös tärkeille taustahommille. Tämän viikon olen siis aamusta iltaan aivan kiinni Hypoxi-hommissa joten luulen loppuviikonkin menevän aikalailla hiljaisissa merkeissä täällä.

Tällaista se elämä välillä on…joskus on paljon annettavaa ja joskus täytyy osata myös ottaa. Välillä sijoitetaan yhteen sektoriin, toisinaan toiseen.On ollut kuitenkin ihan mahtavaa päästä tapaamaan sekä palvelemaan ihania asiakkaitamme lähes vuoden tauon jälkeen. Kerron tuosta hieman paremmin ihan omassa postauksessa myöhemmin.

Olisin ollut valmis unille jo kahdeksan pintaan, mutta halusin tulla tänne teitä nopeasti (hmmm…kyllähän tuossa taas tovi vierähti, mutta ei haittaa <3) moikkaamaan.

Yksi juttu tästä  päivästä nousee kuitenkin muiden ylle ja se on meidän rakas esikoispoika joka täytti tänään 4-vuotta! Voi kuinka kirkkaana muistakkaan pojan elämän ensi hetket. No itseasiassa nyt vähän jekutan sillä mulla meni synnytyksen jälkeen usvassa parisen viikkoa :D. Synnytin ensimmäistä lastani lähes pari vuorokautta ja järkälemäinen pullaposki ei jättänyt äidille kovinkaan mukavia kokemuksia ensi viikkoina kovien kipujen vuoksi. Sitäkin suuremmin ollaan osattu arvostaa pojan kasvaessa terveenä ja maailman iloisimpana poikana tähän päivään asti. 4-vuotis neuvolan terveiset menivät jotenkin näin: Reipas ja puhelias poika.  Puhe sujuvaa, R-kirjain tulossa. Keskittyy hyvin tehtävien ajaksi. Liikkuu ketterästi ja pitää uimisesta. Eihän tuota neuvolan tekstiä kestä yhtään :)… meidän tuleva uimaripoika <3!

Onnea rakkaani, lauantaina juhlitaan sitten isosti!

Joten mitä ihaninta loppuviikkoa sinulle ja positiivista energiaa huomiseen päivään! Sitä me kaikki tarvitsemme tämän räntäisen kevätepisodin keskelle :). Onneksi enää reilu pari kuukautta niin on jo kesäkuu <3!

Iisa

merenkainalossa blog