Tänään olen kiitollinen…

 

  • Siitä, että asun Suomessa ja olen ylpeä Suomen kansalainen. Eilen kuunnellessani tv:stä viisaita sanoja suomalaisuudesta mut valtasi niin järkyttävä kiitollisuuden tunne sydämeen että olen fiilistellyt sitä vielä tänäänkin. En millään mittarilla näe, että valtiomme epäkohdat olisivat niin suuria, että haluaisin asua jossain muualla.
  •  Olen kuullut tänään 2 ihanaa vauvauutista ystäväpiirissä! Mä oon niin innoissani saadessani kuulla rakkaan ystävän lapsen olevan rakenneultrassa terve ja sukupuolikin oli mun vahvan tuntemuksen mukainen ;), ihanaa! Toinen ystäväpariskuntamme sai syliinsä saman vuorokauden sisällä esikois pojan <3! Siis kääk, mä olen aivan pähkinöinä täällä! Uudet elämänalut on aina yhtä pysäyttäviä. Ja niin…se fiilis kun voi sanoa, että now you know!
  •  Mahtavasta työporukasta joiden kanssa tampattiin itsenäisyyspäivä aattona paikallisen pursiseuran omistaman merenrantahuvilan lattiat lähes puhki. Siis mitä ihmettä? En edes muista milloin fiilis on ollut niin korkealla, että mut olisi saatu tanssilattialle?!? Ihana ilta täynnä mahtavia tyyppejä! Liikunnan-alan ihmiset ovat jollain tapaa kaikki kovin samanhenkisiä ja se kyllä näkyi illan fiiliksessä! Suuri kiitos meidän suuren talon ”päälle” sydämellisestä huomioimesta jokaista paikalla ollutta henkilöä kohtaan. Suuri sydän tuolla miehellä ei voi muuta sanoa <3.
  •  Pian koittavasta viikonlopusta kun saan tavata rakkaan ystäväni Lahdessa. Tää mieletön mimmi on mun sielunsisko niin monessa mielessä, että ikävä on ollut ihan järjetön. Kuinka odotankaan että me päästään taas parantamaan maailmaa.
  •  Siitä, että ollaan meidän perheessä vältytty toistaiseksi niin monia piinanneelta järkyttävältä nuhakuumeelta! Odottakaa vaan nyt kun sanoin sen ääneen niin karma puuttuu takuulla peliin :D. Huomenna soitan muuten neuvolaan ja varaan molemmille lapsille influenssarokotteet sillä viime vuonna koettu A-influenssa oli niin järkyttävä (pelottava suorastaan), että en toivoisi sitä kenelläkään ikinä, saati pienille lapsille!
  •   Kiitollisuus oli myös vahvasti läsnä kuullessani ukkini olevan olosuhteisiihin nähden suhteellisen terve. Mulla ehti jo käydä kaikenlaisia ajatuksia siitä miten en ehtinyt tarpeeksi vierailla vanhusten luona viime aikoina, mutta onneksi ollaan korjattu asia viime viikkoina ukin ollessa jälleen kotona. Niin se vain on…kun on lähellä menettää jotain tärkeää, herää arvostamaan niitä yhdessä vietettyjä hetkiä. Viimeksi vieraillessamme ukin ja mummin luona hieroin mummin hartioita. Mummi huokaisi syvään hieroessani häntä ja sanoi, että hän ei edes muista milloin joku on häntä viimeksi hieronut (okei mummilla on Alzheimerin tauti joten mistä tietää vaikka joku olisi edellisiltana käynyt möyhentelemässä mummin niskoja :D). Silloin tuli fiilis, että vitsit tää on niitä asioita jotka on näille vanhuksille järjettömän suuria asioita. Kosketus, läheisyys ja lämpö. Oli se sitten tukan kampaaminen, jutustelu rauhassa ilman kiirettä kahvipöydän ääressä, tai naurun remakka hurtin huumorin siivittämänä, ne  ovat tärkeitä hetkiä heille jotka joka päivä odottavat jonkun tulevan vierailulle edes hetkeksi. Sanattoman kiitollinen olen siitä, että mun lapset ovat pääseet tutustumaan ihmisiin jotka ovat olleet suuri osa jokapäiväistä lapsuuttani.

Oletko sinä kokeillut listata asioita joista olet kiitollinen? Varsinkin sellaisina päivinä kun harmittaa on erityisen tärkeää miettiä niitä asioita jotka ovat hyvin. Mistä siellä ollaan kiitollisia tänään?

Iisa

Facebook: Meren kainalossa-blog / Instagram: iisanihtila / Snapchat: iisa.nihtila / Bloglovin: Meren kainalossa / Blogit.fi : meren-kainalossa

merenkainalossa blog